Peltolan historiaa

Peltola v.1945 (Kuva: Kaleva)

Talvi- ja jatkosodan aikana ja jälkeen Oulun asutus suuntautui itään mm. Erkkolan suunnalle, joka silloin vielä sijaitsi kaupungin rajojen ulkopuolella Oulujoen kunnan puolella, ja liitettiin Ouluun v.1947. Peltolan 8,32 hehtaarin omakotialue kaavoitettiin kaupungin äärilaidalle Oulujoelle eli Kastelliin johtavan maantien ja siitä Erkkolaan johtavan tien väliseen maastoon 1940, koska pelättiin siirtoväestön aiheuttavan asuntopulaa. Sisäasiainministeriö vahvisti kaupungin lahjoitusmaalla sijainneen alueen asemakaavan 17.8.1940.

Oulun kaupunki sai talvisodan jälkeen lahjoituksena 48 kpl ns. Ruotsin lahjataloja, mutta Peltolaan niitä ei sijoitettu, koska niiden pystytys olisi tullut vesijohto- ym. kustannusten vuoksi liian kalliiksi. Peltolan rakentaminen keskeytyi jatkosodan vuoksi, ja pääsi vauhtiin vasta 1944 kun ensimmäiset 6 kpl Puutalo Oy:n valmistamia alunperin 2:lle perheelle suunniteltuja Osakoto II malleja valmistui Joulukuussa. Tapahtuma uutisoitiin sanomalehti Kalevassa seuraavasti:

"Kastellinhäkin vierustalta, Kajaanin maantien varrelta kuului jälleen vilkasta
vasaran napsetta ja seinälevy toisensa jälkeen kohosi pystyyn perusrakennelman päälle"

Oulun kaupunki tuki Peltolan rakentamista hankkimalla Puutalo Oy:ltä valmiit rakennukset ja vahvistetut piirustukset, sekä huolehtimalla mm. perustamisvaiheen poikkeuksellisista toimenpiteistä. Kaupunki myi valmiin puutalon vuokraoikeuden haltijalle kauppakirjalla ja haki maksamattoman kauppahinnan vakuudeksi kiinnitykset. Tavallisen tyypin hinta oli 84 500mk, ja täysin valmiin talon hinta 130 000-150 000mk. Melkein poikkeuksetta rakentajat suorittivat itse pääasialliset perustamis- ja kokoamistyöt, ja vain erikoistyöt jäivät ammattilaisille.

Alunperin taloissa ei ollut viemäreitä eikä vesijohtoa, mutta sähköt kuitenkin. Vesi haettiin n. 1km päästä vesipostista, ennen kuin Peltolaan saatiin oma vesiposti ja piharakennuksen yhteydessä oli ulkokäymälä. Sähkölämmitys ja sähköliesi kiellettiin Oulussa sotavuosina ja Peltolan ensimmäinen sähköverkkokin oli niin heikko että nuo ylellisyydet olivat kiellettyjä ja lamppujen määrä oli rajoitettu 1kpl/huone. Puuliesiä ja -lämmityksiä sai ruveta vaihtamaan sähköisiin vasta myöhemmin sähköverkon uusimisen jälkeen. Oulun kaupungin historian mukaan alueelle saatiin katuvaloverkko ja muutamia heikkoja lamppuja Peltolaan heti alueen valmistuttua 1945, mutta alkuperäisen asukkaan haastattelun perusteella katuvalot tulivat vasta muutaman vuoden myöhemmin.

Lähteet:

Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia V, 1918-1945
Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI, 1945-1990
Kaarina Niskala-Ilpo Okkonen: Oulun Graadi, 350 vuotta asemakaavoitusta

Muutamia vanhoja kuvia Peltolan ympäristöstä

Ilmakuva: Kontinkangas, Lääninsairaala v.1948 (Uuno Laukka)
Peltolan talot taustalla vasemmalla.

Ilmakuva: Värtön asutusalue v.1966, Oulujoen ranta-alue. (Uuno Laukka)
Peltola kuvan keskeltä "neljännes" vasempaan.

Ilmakuva: Värtön asutusalue v.1966, Oulujoen ranta-alue. (Uuno Laukka)
Peltola häämöttää keskipisteen oikealla puolella.

* Jukka *

Palautetta voi lähettää osoitteeseen:

jkiva@pcuf.fi